Tanssiva reissukärpänen pysähtyi Varkauteen

Yhteisöllisyyden voimaan vannova tanssi- ja monitaiteilija Nella Turkki tuo maailmalta tarttunutta osaamistaan Soisalo-opistoon.

Soisalo-opiston Kuntarekryssä viime keväänä ollut ilmoitus osui sattumalta Nella Turkin silmiin, kun hän surffaili netissä. 

Tanssi- ja monitaiteilija laittoi hakemuksen tanssiopettajan toimeen, ja sai tunnin päästä puhelinsoiton. Seuraavana päivänä oli etähaastattelu. Heinäkuussa taiteilija muutti Varkauteen partnerinsa kanssa ja aloitti työnsä.

– Haastattelussa oli hyvä fiilis, ja se vain jatkuu. Olen työskennellyt viimeiset kymmenen vuotta freelancerina ja sahannut töiden takia ympäri Eurooppaa. Halusin pysähtyä hetkeksi jonnekin, missä voin toivottavasti yhdistää kaiken osaamiseni. 

Oulusta lähtöisin oleva Turkki on asunut viimeiset kaksi vuotta Helsingissä, mutta työskennellyt ja opiskellut sitä ennen Saksassa, Itävallassa sekä Portugalissa tanssin ja teatterin parissa.

Reissureppu jää hetkeksi naulaan

Nella Turkki esiintyy, opettaa, ohjaa ja tuottaa esityksiä. Hän on ohjannut myös puhenäytelmiä sekä musikaaleja teattereihin, näytellyt itse ja opettanut näyttelijöitä. Myös nukketeatteri on hänelle tuttu taiteenlaji.

– Olin reissukärpänen ja ikiopiskelija. Nostin repun selkään ja lähdin aina uusien haasteiden perään, kertoo muun muassa Aasian, Amerikan ja jopa eteläisen Afrikan pitkiltä matkoiltaan hyvin tunteva taiteilija.

Korona ei keskeyttänyt opiston tanssitunteja, mutta toi opettajille uusia haasteita. Turkki mittasi kesällä tanssisalin turvavälejä, suunnitteli ryhmien turvallista vaihtoa ja desinfiointikäytäntöjä.

Nyt on kaikki kunnossa ja toiminta vauhdissa. Varkautelaiset saivat siitä äskettäin näytteen, kun parisataa tanssikoulun oppilasta esitti taitojaan tanssinäytöksessä Taulumäen torilla.

– Taiteellisen harrastuksen merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa tässä ajassa, missä mielipiteiden polarisoituminen, väliinpitämättömyys ja empatian puute uhkaavat tulevaisuutta.

– Ryhmässä tekeminen ja oman luovuuden löytäminen tekee hyvää. Se lisää empatiaa ja sosiaalisia taitoja, luo tunteen, että kuuluu jonnekin. Tanssi auttaa tuntemaan omaa kehoaan. Sillä voi ilmaista tunteita ja asioita, mitä ei pysty sanoittamaan.

Turkki kannustaa kaikkia kokeilemaan rohkeasti tanssia ja muitakin luovuuteen kannustavia harrastuksia. 

– Tanssitunteihin tutustuneista 99 prosenttia jatkaa. Kannattaa tulla kokeilemaan. Kaksi ensimmäistä tanssikoulun tuntia ovat sitä paitsi ilmaisia.

Nella Turkki viihtyy Varkauden vesien äärellä.

Aikaa taas harrastuksille   

Kestävä kehitys, yhteisöllisyys ja monimuotoisuus ovat tanssinopettajalle tärkeitä. Hän on tehnyt esimerkiksi saksalaisnuorten kanssa ilmastonmuutosta käsittelevän tanssiteoksen.

Muutto Varkauteen toi taitelijalle kaivattua vapaa-aikaa. Aikaa ei kulu enää pitkiin työmatkoihin, eikä asioiden säätämiseen kuten monissa suurkaupungeissa, missä he ovat asuneet. Turkilla on nyt aikaa maalata ja käydä usein metsässä.

– Tuntuu hyvältä, että täällä ihmisillä ei ole niin kiire. Luonto on oikeasti lähellä ja oikeastaan kaikki muukin. Mitä tahansa tarvitsemme, kaikki järjestyy.

– Asun yhteisöllisessä talossa, missä kaikki tuntevat toisensa ja ovat oikeasti tekemisissä naapureittensa kanssa. Lainasin juuri naapurilta suolaa sienten säilöntään. Tällaiset jokapäiväiset kohtaamiset ovat minulle pieniä suuria juttuja.

– Olen tyytyväinen tässä ja nyt. Miksi lähteä kauemmas kalalle, kun täältäkin saa?

Yhteisöllinen taide innostaa

Turkki ei tiedä, kuinka pitkäksi aikaa hän on tullut Varkauteen. 

– Tiedän vain, että haluan juurtua tänne, päästä vauhtiin ja tekemään.

Suomeen hänet toivat takaisin kaipuu luontoon ja perheen luo sekä tanssitaiteen maisteriopinnot.

Turkki pyörittää työnsä ohessa kahta taidehanketta. Niistä toinen on tanssiteos metsään ja toinen hänen ohjaamansa, kansainvälinen dokumenttielokuva, missä tutkitaan liikkeen kautta ihmisten kokemuksia korona-ajasta. Hän pitää myös ilmastotunnekoulutuksia opettajille ja ohjaajille tanssin sekä teatterin keinoin.

– Olen avoin uusille ideoille ja yhteisöille. Toivon, että pääsisin ohjaamaan yhteisöllisiä esityksiä, missä eri-ikäiset ja -taustaiset ihmiset kohtaisivat taiteen tekemisen äärellä.

Teksti ja kuvat: Vuokko Viljakka